keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Kesäkuu XXIV


Sitten tuli pionien vuoro ja lopulta ne täyttivät viikoiksi minun puutarhani etunurkkauksen sekä tuoksuillaan, että kukillaan. Rakastan pioneja. Minulla on niitä yksinkertaisia, jotka kukkivat keväällä, kerrattu pinkki, kerrattu vaalena punainen ja kerrattu valkoinen. Vielä mahtuisi muutama.





Geokätköjen etisinnässä on tullut käytyä mitä ihmeellisimmissä kolkissa ja koloissa.


Siili nuorukaiset, vanhat herrat, rouvat ja sievät neidit olivat koko kesän meidän jokapäiviäisiä vieraitamme. Kissat ja koirat moikkailivat niitä kuin vanhoja tuttuja ja siilit vastasivat tervehdyksiin tuhisten, joku arempi saattoi vähän muristakin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti