lauantai 30. kesäkuuta 2012

Pinna färei ja vinksahtan kuono



Majavatupa, Suonejoel. Ysitieltä poiketa Rautalamppee päi (siin o se matkailukeskus Koskelo), tiet pisi ajeta 3,1 km. Vasemmal o kyltti Kaupinharjun metsäautotie. Sitä ajeta sit 100 m, ja ko tule Y-risteys, kännytä vasemmalle. Sit ajeta n. 2 km, ko tule T-risteys, käännytä siit sit  vasemmal. Perill olla. Pitä varauttu omal juomavedel ja tuletekovehkeil.

Kop, kop

- Mikä mu sillallan trappa?
- Mää vaa kakkist vähäsi puk.
- Ny, mää tule ja pistele su suhin.
- Älä muu hotkas, ko koht tule mu veljen ja see o pali rotevemp, ko mää.
...
KOP, KOP
- Mikäst see ny mu siltatan kopsutta?
- Mää, pukki vaa.
- Ny mää tule mässäile sul.
- Ei simotte kannat tehd, ko koht tule mu veljen ja see o ollu pali ussemmi ruoka-aikan koton, ko mää.
...
TÖMS RÖMPS THUMB
Peikko hyökkäs jättipuki kimppuhu. Pukki pökkäs ja pusk Peiko syvä jokke, nii kauas poijes, et Peikko ei enä ikä löytän siltaasa.

torstai 28. kesäkuuta 2012

Mää ole varhaisteini vahtin

O tul kylähä. Ol naukkail energiajuoma jo junas. Edi maksa junas 3,60 ryöstöhinta mää sanon. Nee olis halunne I:n kanss otta kolmepäivä putke ja mää en suostun. O kysy satakertta miksei? Mää yrit perustel epä terveellisyydel ja mu hermoparollain. Mut sit kysytti viel satakertta miksei.

Nukkumameno aikka alko hihitys. Mää en oikkiast tienny et se hihitys juttu o sukupuoletont. Mää nii kuvitteli, et se o tyttöjejuttu. Vaa ei ol. Se o ikä juttu.

Mee ostetti O:lle lippujunaha hyvissä ajoi ja ku lähdo hetiki koitti. Lähdettii kävelemää junalle. Mut O ja I säätivät ja säätivät Nellin kanssa. Ja niin siin sit kävei, et juna män justiinsa. Käveltii linja-autoasemal odottama seurava bussi. O soit kymmenkunt puhelu. Kyseli, et ilmoittik hän vanhemmilles, et myöstytti junas. Ei kuulemma ko, kolmelkymmenel parhal kaveri.


Teini oliva tuunanneet jäätelötikust unelmamiehe jol o mittasuhteet kohillaan. Voi hyvänen aika!

Mummul ol synttäri. Virkkasi pesuliina pellavast ja siimast. En ol saanu viel käyttäjätesti tuloksi.

Katolline avioliitto

Mää en tienny, et katollise avioliito pitää pystys ainoastaa pelko. Nyt tiiän. Onneks en ol edes luterilaises liitos. Juu, ja pystys o tarppe tulle ja vähä muulostekki.

sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Juhannus sit men ja kesä o kääntyn syksyn puolel

Idäunikko. Meil ol tapahtumarikast. Saatti vierai Kuopist ja Rantasalmelt kans. Ol S, T, O ja Morris. Sit ol T, A, A ja Sisu. Kaikk rakkai ja sulossi. Etenki se pikkuneiti A, jonk kesä kohokoht ol Eero. A ol ostan itteles kypärä, ratsastushousu ja -saappakki. Voi mite sulone se ol Eero seljäs ja mite onnelline, ko sai ratsasta iha ittekseenki.

Jytkis. Jytky tutustui puuhu kiipeämise saloihi ja alastulon tekniikkaan tarvitti vähä appu. Ei onnistun puurunkko pisi, eik sit myöskä kalteva lauda. See valit metallitikka, pit niit tiukast halausottes ja tul ko tulki alas.

P ja kokko Kokko ol ex katto ja sytyi hyvi ja rätis reimukkast. Mää sai oll mu äijän kanss ja oli kans reimukas.

Nelli. Nellil ol mielusta urosseura ja juhannusaatto meniki sil tanssies erillaissi koiratanssei. Välil see pääs ajama Morrist. Jussin päivän tul sitt veil pentulappis käymä ja see ei sit ollukka yhtä mielune. Loppu juhanus meniki sitte iha irvistelless.

S ja kokko. Sausaunakki lämmitetti. Vet ol porttail ast ja mee saati ol iha kahdestas hämyses saunas ja uitti eeva asus ja vähä aataminki, vesi ol kylmä ja äijä kuuma. See o niin ihana ja punasis kehyksis. Sängyssäkki viel mu äijän tuoksui himottavast savulle.   

T ja koko. Tiedätk te, et o olemas semne huumorialalaji ko keski-ikästehuumori. See o kuulema semmost älytönt, joka ei 2000-luvu teini naurat hiukkaka. Kaikke karmeint siin huumorilajis o se et se saa keski-ikäse naurama ääne ja sillo nee hirnuva ko hevose, kurnuttava ko sammako ja kaakattava ko vanha kana ja sitä o nykyteini hankala siettä.

Kokko ja T. Teini B kerroi meil keski-ikäsil viel, et millai nykyaikan erota. Mee keski-ikäs olla kuulemma iha tosi lapsellissi eroajia, ko meil see tahto men viha pidoks. Eikä osat ol X:n kans ystävi. Pali kehittyneemp ja fiksump tapa erot ystävin. Häneki kavereist kolme pari o eron ja ny ne kuitenkin viettävä kaikki yhdes juhannust. Siel o sekasi nykyse ja entise samal mökil. Mut kännis ollessas, ei sais sit unhotta kenen kans täl hetkel o ja et kuka o vapan ja kuka varatt. Ko muute siitä voi oll traagissi seurauksi. Mää mieti, et olisiko hyvä piirttä möki seinäl ja huusie ovii semssi kuvallissi ihmissuhdekarttoi, jost selviäis kuka on keneki kans ja kuka sattu olemema vapan. Et vois ain kusel käydes tarksita: kuka se mu rakas olika. 

Sit mää rupesi kuvittelema, et mine juhannus olis, ko sin tulis kaikk mu X:t ja kaikk mu öäijän X:t se jätti piippupimuki ja sit ko olis ne S:n X:t ja T:n X:t nii mää luule, et olis voinu pala muutakki ko kokko ja olis voinu oll jottai muutaki epämiellyttävä näkyvis ko yks koiraoksennus. Ja mitä sit oli puhelt ja kene kans. Ko mul ei ol mittä asia X:llen, eikä kyl mu äijän X:llekkä. Nii ja voi kauhhia, jos olis viel tullu mu pikkusysterinki X:t, olis koht ollu kovikko hirtettyje X:n mettä. Enkä tied olisko kaik uko edes hirtett siististe kaulast ja muija nätist niskast...

Kokko. Tääl o kylmä ja kolia. Järve vesiki o hyist. Semmost se o ko kesä kääntty syksy puolell. Tulis ny niit pakasiaki sit jo, nii hyttyse ja mäkäräise harvenisiva.

S, Nelli ja Morris. S anta Morriksel käyttäytymise ohjei, Morrist kadutta. O ihmissi, jotk ei ossa lukki kalenteri. Mu lasten pit tul kotti tänäpe, mut ei see onnistun, ko X ei osan lukki kalneteri. Mää odotteli tääl rauhas juna. Junas ei ollukka mu lapsian. Peljästysi ihan kauhhiast ja suutui. Soitteli sin tän hädissän, en saanu kettä kii, taik ne jotk sai kiin, ei tienny asiast mittä. No loput selvis, ettei see ossa lukki kalenteri! Voi v***u,.jätkä on insinööri ja luke kalenteri vääri. Mää vihaan insinöörejä, jotka ei ossa lukki kalenteri, eikä ole ajokunnos, et voisiva korjat inhimillisyyde rajois erehtymisensä.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Katalysattori

Mää ole puhun ja itken. Ole tosi piikikkääl tuulel ja nee eppäile, et see olis mu todelline tempperament. Onnee sit vaa kaikil läheisil, ei ol helppo ol mun kanss. Mu katalysaattorin taita ol vähä palasin.
Mää ole itken lemmikkie kuolema ja kyl o tää elämä taas tuntun. Ei ol haalees vees. Mut mää ole sitä mielt, et kaik pitä tunttuki. Sydäjuuri ja mahapohja myöde. Nauraessaki kuulu kastu poske ja housu.

Joudui haudoi kaivama ja lasku tule peräs...

Yksinkertainen pioni. Muu väsyttä, ole niin surullinen ja ikävissän. Me menetetti eile vuorokaude aikan kaksi rakasta ja kaivetti kolm hautta..

Tahaillakko. Meijä kaunis, musta, katti neiti ol ollu hukas jo kolm päivä. Mee tehti etsintä ilmotuksi postlaatikoihi jaettavaks lähitaloihi ja myös kauppoje ilmotustauluil. Toivekkan jaeltti niit laste kans ja odotetti puhelisoitto. 

Mindi marsu. Mindillä o täsä massu täyn vauvoja ja ne liikkuiva ahkeras. Synnytys alkoi. Teini A ja B ilakoiva, kunpa kuolis koko rotta, halusiva tehd kiussa ja äsyttä. Mää pahastui ja käski ol hilja, mut ei ko meno vaan yllyi. Lopult meni ite kiukuspäissän mukka ja toivotetti kaikil mahdollisil viikatemiest kylä. Sitä saa sit, mitä tila...


Laukka. Aluks Mindi ol hyvä tuulinen söi reippast ja joi. Synnytyksen käynnistymise merki kävivä selvemmiksi. Vauvoje liikke harveniva ja niit ei vaa kuulun sit, liikkei ei enä illal tuntunukka ja soitetti päivystäväl eläinlääkäril.

Marsu. Täsä kuvas Midi o hetki ennen leikkaus. Vauvoje sydä ääni ei enä löytyn ultaral. Kiire ei enä ollu, mut kuolle vauvapiti otta poijes. Eläinlääkär ei ennen ollu leikan marsu ja kerroi riskeist.

Arovuokkopuska. Ku Mindi ol leikkauspöydäl. Me saatti tekstiviesti, et nyt o Ninniki löytyn. Se meijä kadonnu kattineiti. Mut löyty ihan jäykkän naapuri pensa alt. Nelli ol sen merkan. Mu rakas hak sen sielt kotti. Ja me itketti marsu ja kissa odotushuones.

Lupiini. Ell kutsu meijä hakema Mindi. Mindi heräil. Ell näyt Mindi vauva. Niit ol neli ja ne ol iha hirmu kauniit ja kamala isoi. 

LumipalloheisiEll kerroi, ettei niit ollu mittä mahdollisuut synnyttä, ne ei kertakaikkia mahtun ulos. Mää syyti ja soimasi ittiän, et miksen heti aamust vieny Mindi ell, ko sillo jo näi, ett synnytys alko pitkittymä. Mut mikkä ei ol nii viisas ko se jälkiviisas.

Sammalleimu. Ell annoi meil antibiotti ruskui ja neuloi. Varmist et minust o pistämä. Kerroi, et puoletunnin välei pitä käänttä Mindi kylkke ja juotta sokerivett. Vauva jätetti sin ja päätetti keskitty Mindi hoitto. 


Akileja. Kotti tultua. Laitetti Mindi lämpimä ja ruvetti hautama Ninja. Silitetti kylmä jäykkä katti jäähyväiseks ja aletti kaiva kuoppa. 

Korallikanukka. Pihapihlaja juur tunnu hyvält paikalt haudalle. Ja nii mää aloi kaiva. Juuri tul vasta, mut niist päästi napal iskul. Kuoppa syven ja muu väsyt. Mu rakas lupas jatka ja mää lähdi hakema kääriliina Ninjal.

Kaunokainen. Sit tul vasta lissä juuri ja ne katkes napakal lyönnil. Mut poik huomas, ettei toi kyl ol mikkä juuri vaa johto. Ja nii ol johto poik ja autotalli pakasti ilma sähkö samate puuhuone ol ilma valo. Valkose johdo al ol mustajohto joka sekki ol jo hiuka rispantun.

Akileja. Todetti yhdes, et ei see olekka hyvä paik haudal. Etitä uus ja peitetä tämä muovil, ettei saad valokaari aikaseks ja aamul o muistettav soitta sähkäril.

Akileija. Kaivetti uus haut tontilaidal toise pihlaja all. Kääriliin tehti pehmiäst tyynyliinast, joho ol kirjotett "Kaunita unia". Yritetti arvat, mikä ol kati tapan. Tultti siihe tulokse, et todennäköset auto o tönässy ja noppiast o kuollu. 

Akileja. Mee kaik itketti kuopa ympäril ja heitetti käsi hiekka se pääl. Kunnes mu rakas viimeistel hauda peitolapiol. Halailtti ja lohdutetti toin toisiamm. Kerratti Ninni hyvä elämää vaik kaik ol sitä mielt, et aiva liia lyhyv ol. 

Akileja. Ihmise raadollisse tappa osa yrit etsi Ninja kuolma syyt Jytkyst. Meijä uudest kollist, jost Ninni ei pitän. Mut Jytkis o ollu meil jo mont viikko ja Ninni kävi välil kiussamas sitä kieriskeli just ja just Jytky naru ulottumattomist.

Kaunokainen. Osa ol sitä mielt, et löytötalo isänt ol syylline Ninnin kuolema, ko hän ol heti puolustautu, et hän ei ainakka sitä tappan. Loppuje lopuks, mitä sil sit o väli. Ninni ei takas tul vaik ketä syytettäis. 
  
Tarhaillakko. Illal ei meinan uni tul kellä. Kaikki vaa itket. 

Idänunikko. Mää ja tytär nukutti marsuje kans. Mindil laitetti lämpötyyny ja pidetti huolt, ett sil o sopiva lämmi. Sokervet varatti viere ja ruisku. Kello viritetti soima puoletunni välei. 

Sammalleimu. Tytär hoit uskollisest Mindi koko yö. Kääns kylkke puoletunni välei ja juot sokerivet. Puhel Mindil rohkasevi ja silti helläst. Hän vahdei Mindi sydämme löyntti ja hengityst. Joka käännökses, hän tarvit myös mun sanoi ja vahvistust.

Juhannusruusu. Ell kerroi meil, et jos Mindi o aamul viel elos, nii sit se o selvin leikkaukset. Pyys meit soittama aamul kui kävei.

Juhannusruusu. Käännös käännökselt meijä toivo kasoi. Tytär kertoi, et sai Mindin juoma vett. Mee herätti ja nukutti ja herätti ja nukutti ja herätti... Muu huolestut ko Mindi ei vielä aamuyöstäkkä päässy jaloillee. Mut toivo ol, ko henki pihis.

Kivikkokasviruukku. Mindin mies Otto yrit välil huudel Mindil, mut see ei vastan. Seittemän aikka aamu Mindi kurnut Otoll ja Otto vastas reimuissaa. Tytär iloitsi ääneen: "Äit kuul ko, Mindi puhele jo Otol." Hän ryntäs innoissaan Mindin luo sillä oli jo kyljen kääntämisen aika.

Kivikkokasviruukku II. Rohkasevie sanoje sijaa tytär päästikin epätoivose rääkäsyn: "Äit, äit.. Mindin sydä ei enä lyö. Mitä ny tehdä!? Äiti!" Mää ryntäsi ravistama Mindi, mut ei see enä vironnu. Kerroi, et ei  mee ny enä muut tehd, ko nukuta vähä ja kaiveta hauta.

Mee itketti yhdes, poikaki tul mukka parkuma. Peitelti Mindi ja ruvetti nukkuma.


Hauda. Piente torkkuje jälkke mee kaivetti Mindil hauta Ninja hauda viere. Itketti solkenaa ja hyvästeltii Mindi. Mietti, et millai Otto selviä, ko naine hävis ja laumaeläin jää yksi. 

Soitetti ell ja kerrotti huono uutise. 

Soitetti sähkäril, joka käsk kaiva kaapelei vähä enenmmä esil ja lupas tul ens viikol korjama vahingon. Käytti ostamas junalipu lapsil, kerämäs Ninnin katoamisilmotukse poijes ja ruvetti siivoma.

Tehti juhannussiivo porukal ja poratti ai välil millo ikäväst Ninja ja millo ikäväst Mindi. Mää syyti, joka välis ittiän Mindi pentuje menetyksest, vaik sit mieti, et ilma emo ne olis leikkaukse jälkke kuitenki jään eikä siitäkkä olis ollu takkei, olisko ne sit kuitekka säilyn hengis ko imettämine olis jääny meil. Nii, et jos Mindi ol pakko kuol, niin tais ol paree, et menivä koko poruk. 

Otto o yksi ja ikävissäs, nii ole määki. Toivottavast mu ei tarvi kaiva pitkä, piiiitkä aikka enä yhtä hautta. Täyty koetta manat viikatemiehe takas, mist tulivakki. 

Ny odoteta viel maksu, ell kuluist ja sähkärilt. Kuolemaki o kallist se o jo moni perikunt todenn.


maanantai 18. kesäkuuta 2012

Pyhäjärvi taik Pyhäsalmi taik mikä see o

ABC ja Vaskikello. Mää en ol ikä ymmärtän mitkä o Pyhäjärve ja Pyhäsalme ero, suhde taik yhteliittymä. Yriti tänäpe oikke keskitty siihe ko ajeli siel. Mut niit kyltei ol tasase tahti ja tunnus et nee ol arponee, et laitetank tähä ny täl kertta sit järvi vai salmi vai.. Sit o otett pinkas seuraava kyltti.

No, me päästi ylimääräsist pissoist ero ja saatti lissä pissa-ainet. Viel o vaja tunti kotti.



Kärkkäinen






Näis miehe aluis o toivo. Annoiva mu shoppail rauhas neli tuntti. Siin o monel aikusel äijälläki täystyö.