Mää olen ollu jotenkin rikki. Mun sanat on hävinneet. Tai on niitä, mutta ne on jotenkin vääriä ja raskaita - niin raskaita, että niitä ei jaksa kirjoittaa. Sormet väsyvät.. Ajatukset ovat samanlaisia tahmeita ja raskaita. Ne on jotenkin mädäntyneet tai meneet pillalle. Aina, kun päästän ajatuksia pään täyteen tulee niin väsyny ja vaikea olo. Ehkä olen itse mennyt jotekin vanhanksi tai jotain...
Olen siirtänyt tämän putouksen kirjoittamista. Mutta, kun en kirjoita. Niin tuntuu epätodelliselta, että olenko edes sitten elänyt. Kirjoittamalla tästä elämästä tulee kuitenkin jotenkin todempi, semmoinen oikeasti eletty.
Alkukuusta kävin jossain seminaarissa. En muista mikä se oli. Enkä muista siitä enää juuri mitään muuta kuin, että Jorma Uotinen oli niin Jorma Uotinen, että ihan tuli hyvä mieli sitä katsellessa. Niin ja sen muistan, että pyörätiet pitäisi ensin aurata ja sitten vasta autotiet, jotta ihmiset liikkuisivat enemmän hyötyliikunnan merkeissä. Ainut tapa säilyä kuolematta on kuluttaa hengen kulttuuria runsaasti ja juosta, kävellä, pyöräillä sekä hiihtää sitä karkuun. Eikä sekään ole ihan varma keino säilyähengissä.
Senkin muistan kuulleeni siellä, että sairastuneelle ihmiselle pitää antaa liikuntakuntoutusohjeet ja, ehkä vähän särkylääkettäkin tms.. Mutta liikuntaa ja jos on lihava niin terveellistä ruokaa, jossa ei ole paljoa kaloreita. Toki notkeita rasvoja, ei kovia ei mieluiten lainkaan eikä sitä sokeria, viinasta nyt sitten puhumattakaan.
Taivaalle ole tähyillyt. Joskus siellä on ollut iloisia valkoisia viivoja ja loimuavia väriviivoja, tähtiä olen nähnyt ja täyden kuun. Välillä se on taas ollut ihan musta tai pikkuisen sävyttynyt oranssilla. Taivas ei ole minua tässä synkkyydessäni armahtanut, mutta eipä ole niskaankaan tippunut.
Kahvia olen juonut, paljon ja jokavälissä. Leivoiksilla ja ilman. Kahvista tulee sellainen pärinä. Silmät on auki, jalat ja kädet ovat vikkelät, tosin mitään järkevää ei silti saa aikaiseksi. Sitten liika kahvi alkoi kuplimaan massussa. Niin että mahanesteet ei pysy yöllä vatsassa. Kävin lääkärissä Ei antanut liikuntaohjeita, eikä ruokailuohjeita antoi Somac 40 mg:stä.
Kouvolassa elokuvaan mennään eväsrasiat kainalossa ja maitopullo villasukassa. Eväsrasiassa on voileipiä ja salatteja sekä muuta terveellistä mutusteltavaa. Varmaan niitä pehmeitä rasvojakin.
Oli rippikoululaisen vanhempain iltakin. Minä join taas kahvia. Somac on ihan hyvä lääke.
Tämä on parveketaideteos "Oodi keski-ikäiselle miehuudelle"
Kahvilat ovat alkaneet kiehtoa. Niitä on niin kaikenlaisia. Toisissa on parempi olla kuin toisissa. Mutta tosi harvassa viihtyy niin, että tekisi mieli jäädä pidemmäksi aikaa. Kahviseurakin om tärkeää viihtymisessä. Ei ole minulla oikein viimeiaikana ollut sitä sellaista seuraa. Syy on minun. En ole hakeutunut sellaisen seuran kanssa kahville, treffeille tai yhtään mihinkään. Tosin on myönnettävä, että vähän on tässä kuussa ollut kahvirahatkin kadoksissa. Missä lie luuranneet? Tietysti voisi valita sellaista kahviseuraa, jolla on kahvirahaa... siihenkin minulla taitaa olla mennyt se "parasta ennen päiväys" jo umpeen.
Helmikuun pensasaitahattuset. Helmikuu hatutti pensasaidan. Komeita hattuja, Matin päivä oli tänäkin vuonna 24.2. Matti avaa lumihanat ja tulee vielä seitsemän hattua kannon päälle (vanhan kansan sanonta). Seitsemän kertaa vielä lumitöitä. Siitä mihin lumityö loppuu alkaa ruohon leikkuu (mun oma sanonta)
Polkupyörä kurkkaa aidan yli: "Joko pääsis baanalle?"
Tää oli ystävän päivän kunniaksi, kanssa rakkaan Saaran. Ei se mitään, ainahan sen voi pestä (Saaran sanonta) Omalta rakkaalta sain kauniin keltaisen pottiruusun, joka alkoi välittömästi maistua Jytkylle. Mitä enemän ruusu kuivu sitä paremmalta se Jytkystä maistui.
Matkus käytiin katsastamassa, kun muut ihmiset olivat jo nähneet sen. Olimme monta tuntia eikä ehditty edes yläkerrasta alakertaan. Rahat ehdittiin hyvin tuhlaamaan. Teinillä oli monta kassia ja minulla ei yhtään. Taitaa olla minun shoppailukuntokin päässy ihan ravalle.
Sonkajärvi
Kiuruvesi
Kiuruveden koivet
Ystävänpäivä ja Sanna <3
Iltainen mäenlasku
Sitä hengen ravintoa
Sonkajärvi
Kohokohta
Kauneutta ja nuoruutta
<3
Siinä se sitten oli elettynä ja oltuna. Maaliskuun pitäisi maata näyttää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti