Mu rakkaan ansioituu exänsä lapsenvaihtin edelleen. Mää kiukuttele tääl iteksen yriti alotel pensas aida leikkuut. See o tehokast puuhha agressioitte purus. Mut ei siit leikkuust sit tullu mittä ko ain rupes satama.
Poik läht sit Kuopio reissul. Ja muutus Ismoks. Siel see sit Ossin kans harjoit kiroilu, keskimmäise näyttely ja huonost käyttäytymist. Sai vattasa kural tauriinist ja katkas pärinöissää hammasharjasa. Ny saa sit ainaki viiko hangat hampaits nysäl.
Mää villintysi perjanta ja osti koko motocross setin pojal. Raha men, mut pojast tul komia. Yritä muista ladat täppärin valmiks keskiviikoks, et saisi taas muutama kuva juutupeen sen mäkihypyist. Pitäkkä peukui, ettei keskviikon sad.
Aamul mää seurasi, ko naapuri teinpoik herra 17 v ol laitett koira kakattama. Hää kulk poikaperhoskoiras kanss pisi puisto. Kehot muutama kerra kauniste, et menny kakal. Perhospoikka ei kai kakattannu tai sit paik ol sopimimato. Mut ei see ainakka noudattan kehotust. Herra 17 v alkoi mennä hermot. Vuorotelle se käsk koira men paskal ja kakal. Sitä mukka ko herra 17 v:n ääni nous, nii perhospoja pelko kasvo. See yrit piilottu herra 17 v:n jalkojen taa. Episodi jatkui nii, et herra 17 v karjui naamapunaisen perhospojal, et mee nyt paskall! Eksää vittu tajua tee kaka! Painu paskal! Idiootti! Pois sielt mun takant ja mettä paskal heti! Ne kävelivä pitki puisto ja herra 17 v karjahteli tasasin väliajoin. Muu olis muute naurattan, mut kävi nii sääliks se pien perhospoika, joka ei tienny miten olis pitänyt olla, että herra 17 v olis lakannu karjumast. Viime metel loppu, en tied paskoko se koir lopult alles.
Mää keräsi tänäpe aamuauringos yhe karviaispuska - syömämarjoiks. Kiltiste niiko anopp ain neuvoi. Lapse söivä ne kaik, ko pelasiva Wiit.
Mu eksälläniki o taas ollu ikäv. Perjatain käytti kiivast tekstiviestivaihto. Se nykyne ol taas matkoil. Ain ko se akka o poijes, eksä muista muu ja alka viestittä mul. Ei mittä ystävällist tai kannustava - älkkä peljäk. Iha semmost kiukuttelu ja vittuilu vaaa.
Pojal kotimatkaeväks poimi omena omast puust. Ol see melkke kypsä. Sopivast kirpistel kielepääl, sillai iha syksysest vaa.
Keskmäine tyttärist ol vaeltamas. Reissu ol ollu hyvä ja villapaida tarppesee. Kannat lähte kaunisse syksyluontto sai ol iha plättymestarinakki. Paisto muuripohjaletui.
Putkolast o aikona saanu palan parasta nahka syksy iloks, sekä vartalon vetäväks ja kurvit kuosikkaiks. Mää tarttisin kans kappalee topakkaa nahkaa ja mu vartalon sais oll kans vetävämp ja kuosikkaamp, ko tunne valla jäävän osattomaks sekä rakkaudes, et seksis.
Noo Niskane annoi mul eile illala rakkaut koko elokuva verra ja tänäpe Donner pit huole seksiannoksest.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti