keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Eroseremonia

Kaunis päivä hääräilin alaluloisena keittössä. Kohta tuore exäni pelmahtaa pihalle laajan sukunsa kanssa ja änkevät tupaan. Lauman johtaja, pieni kuivakka nainen, lempeän näköinen, jota ex kutsuu äidikseen selittää, miten heillä on tapana tulla pitämään eroseremonia suvusta lähteneen kotona. Miten tällainen auttaa kaikkia osapuolia käsittelemään eroa ja pääsemään siitä sitten yli ja jatkamaan elämäänsä. Juu-u ihan kaikkien parasta tässä vaan ajatellaan.

Minä laitan kuuliaisesti kahvin tulemaan ja kuuntelen puoliksi selällä exanopin perusteellista perustelua heidän tunkeutumiselle minun reviirilleni. Vilkaisen tupaan asettunutta laumaa. Ex istuu edustushymynsä huulillaan selkä hieman kyttyrässä penkillä. Samettikantinen kansio, edessään. Mietin miksi se on ottanut jostai ruokalistan mukaansa.

Exän vieressä istuu exappi pää painuksissa, ihan kuin pakotettuna ja häpeissään. Ex:n sisko istuu vaiti, selkä suorana, suu kiukkusena viivana. Ex:n veli pyöreänä, levottomana ja punakkanat ardenaliinia täynnä, kuin toiminta lupaa odottaen. Lauman johtaja seisoo pöydän päässä ja johtaa orkesteriaan.

- Aloitetaanpa sitten sillä Sinun kirjoittamalla runolla, niin pääsemme tunnelmaan.

Ex avaa "ruokalistansa" edustus hymy huulillaan Kurkkaan sitä, koko A4 täyteen kirjoitettuna. Hän aloittaa:

- Olet nainen orginelli
Mulle olit kamala selli.
Olit mulle pelkkä sussu,
Aina ihan märkä tussu.
Lits, läts, lits, läts, lotisi..

Se loukkasi minua, tuntui sydänjuuria myöden, raasto, ahdisti, nöyryytti ja suutuin.
- En halua kuulla. Lopeta heti! Minun ei ole pakko kuunnella omassa kodissa..!

Laumanjohtaja tarjoilee oma-aloitteisesti, laumalleen kahvia. Sanani väänsivät rypyt hänen otsalleen ja suunsa meni viivaksi. Hetken phdittuaan hän samoi.
- Olkoon sitten.. Mutta paskakakku meidän on pakko leipoa.

- Paska mikä?!

- Paskakakku! Siihen käytetään kaikenlaista, mitä sun kaapista löytyy. Siitä tehdään mahdollisumman pahanhajuinen, isolle pellille sun uuniin käryämään.

- Ette voi olla tosissanne! Tuhlaatte mun ruokia ja mulle jää siivoaminen ja tuuletus. Miksi?

- Se on meidän perinne. Niin asia on sitten loppuun käsitelty.

- Ihako totta?

Tunsin miten kiukku nosti päätään ja hypähti päähäni. Se oli musta ja punainen. Se takoi nyrkillä aivojani, pääni sisäpuolella.

Sihisin vihaa uhkuen:
- Vai niin.. Siinä tapauksessa tyhjennän autonne renkaat. Täyttäkää te renkaitanne jollakin keinoin, kun minä siivoan ja tuuletan paskakakkuanne.

Siihen sen sisko:
- Tommonen inhottava ihminen sie oot aina ollut. Käyt kaameella kierroksilla, etkä ymmärrä perinteitä. Onko se ihme, että velipoika jätti sut.

Laumanjohtaja aloittaa perheineen paskakakun tekoon. Tekevät aina perinteensä yhdessä koko perhe. Minä sieppasin tulitikut, joita kuvittelin tarvitsevani rekaiden tyhjentämiseen, ja painelin ulos tyjentämään renkata. En jaksanut tyjentää, kuin yhden jokaisesta autosta. Kiukku lauhtui. Ajattelin, että mitä minä silläkin voitan, että tyhjennän kaikki renkaat. En mitään. Ovat vaan vielä kauemmin täällä renkaitaan täyttämässä. Istahdin kuistin penkille. Ja toivoin mielessäni koko konkkaronkan pikaista lähtöä hornantuuttiin.

Ex appi tuli kyyneleet silmissä viereeni istumaan:
- Miksi tämän piti mennä näin? Olisin niin tykännyt sinusta.
Hän painoi päänsä syliini. Silitelin häntä lohduttavasti odottaessamme paskakakun valmistumista ja seremonian päättymistä.


Lähetetty Windows Phonesta

1 kommentti: