Mää e yhtä muist mist lehdest mää tämä lui. Jostai nörttilehdest luulisi, niit mää yleensä lue.
No kuiteski lui huonost johamiskultturis, mikä meil tääl suomes valiitte. Mää tajusi, et sama päte suomalaise parisuhdekulttuurii. See o meil samalaises jamas ko johtamiskulttuuriki. Ja sen taki meil o nii kauhhiast eroi ja meidä tulevaisuude toivo joutuva asuma koko lapsuudes rikkinäisis kodeis ja ova kahde kodi loukos. Siit olis sit ponnistettav ehjän maailma ja kyettäv pitämä tämä maa pystös ja maksama meil eläkke.
Meijä parisuhteis kumppanei käsitellä mite tahansa. Joteki kuvitella, et ko mennä kimppa jonku kans, nii sit omista se toise ja ko kerra omista sen, nii sitä saa kohdel millai tykkä. Sitä saa komentta, nöyryyttä ja muutta mielesekses. Se voi laitta vastuuse omast pahast olost ja ahdistuksest. Se vastul voi laitta senki, ettei ol ite onnellinen. Sil voi tiuski ja sitä voi vaatti muuttuma tänäpe siistiks, huome seksikkäks, ylihuome ahkeraks ja ens viikol urheiluhulluks.Kuitenki anoiasta häen avul sul o mahdollist tarjot jälkeläisillesi ehjä koti. Ainoasta oma nöyryys ja toise kunnioittamine o ainoa oikkia tapa ol parisuhtes ja tämä o sit oltava vastavuorost. Eikä nii, et "ol sää ensi nöyr ja kunnioittav muu kohta nii määki voi sit yrittä". Ainoast ittiä voi muutta, Ainoasta ite o vastus omast onnest ja pahoivoinnist. Lapset onnest ja pahoivoinnist o ain lapse vanhemma vastus, MOLEMMAT yhdes ja erikse!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti