Kummallist. Last ei kiinnost koulu. Hänt ei huvit tippaka istu aloillas, ko hän o suoratoiminnan laps. Hän rakasta saar aikkesks ja et tehdä yhdes juttui. Häne piene päähäs ei mahdu, et mikä järki siin o, et kaik nököttävä hilja omas pulpetissas ja kirjottava samoi sanoi sama kohta oma kirja, joka heitetä suvivirre jälkke paperkeräykse. Laps o heikost motivoitun turhauttava työhö ja keksi hahmoi ja toimintta, joho toise innostuva herkäst mukka.
Opettaj ei tykkä. syyttä lapse oloi. Kirjotta sosu, huoltajil ja terveydehuolloll, et o huol ja teke lastesuojeluilmotust. Kertto, et lapsel o huono kasvuympärist ja siihe tarvita heti muutos. Ko lsps purkka paha oloa koulus häiriköimäl ja kieltäy koulutehtävist.
Koti o kuitenki rauhalline, rakastava koti, josa arvostetta koulumenestyst, tueta läksy tekko. Kodis huolehditta lapse perustarppeist. osallisteta last kodi yhteissi puuhii, koti o väkivallato ja päihteetö, siel o kaiki tapahtuma ja tapahtuma seuraukse täysi ennalt arvattavi. Tosi niit aikussi o vaa yks ja toist o lähdettäv tapama säännölliset, mut vapaehtosest laps sin mene.
Mikä o se opettaja perää kuluttam muutos lapse olosuhteissi? Taik o see tul ilmikki. Ser halu ero lapsest ja toivois. et laps laitettais toisel vanhemmal toisel paikkakunnal. Se olis nii helppo. Ope pääsis ero lapsest nii vähäl vaival. Hän vois jatka opetus samal viimevuostuhanne metodil, joka ol jo seittemälveljeksel tuttu.
Lapse muuttuva, opettaja ei, kodis o vika, et laps ei istu kiltist pulpetis. Laps pois silmis ja pois mielest ja koulus o rauha taas. Mut ope parka, näit tule ai vaa lissä.
posted from Bloggeroid
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti